Emme pahemmin käytä valmiita retkiruokia vaan teemme itse ruokamme sekä valmiita kuiva-aineksia että kuivaamista hyödyntäen. Motiiveina vaellusruokaa tehdessä ovat mm. maku, rinkan paino ja budjetti, mutta myös mielenkiinto kokeilla uusia vaellusreseptejä. Tässä kuvaamme yleisellä tasolla retkiruokavaliomme rakentumista ja annamme neuvoja mm. ruokien kuivaamiseen. Tämä julkaisu on intro jatkossa julkaistaville vaellusresepteille. Kaikki onnistuvat kohtalaisilla keittiötaidoilla ja tavallisella tasalämpöuunilla.

Tie nykyiseen vaellusruokavalioon

Omassa tapauksessani harrastus alkoi lapsuudessa päiväretkien ja telttaretkien muodossa ja varsinaiset vaellukset tulivat mukaan kuvaan asteittain vasta aikuisena. Päiväretkillä mentiin pääsääntöisesti voileipälinjalla ja ensimmäiset retkikeittimellä tehdyt ’ruoat’ olivat Trangia-letut Helsingin rantakallioilla. Ensimmäinen kosketukseni erämaassa ruokailuun taas oli isoisäni vanhassa pakissa valmistettu poronkäristys Kiilopään Luulammilla juhannusviikolla 11-vuotiaana. Taivaalta satoi vaakatasossa räntää. Lyhyillä telttaretkillä Nuuksiossa ruokavaliosta oli mielikuvitus kaukana ja vakioruoka oli nötkötti kaupan valmiin pussipastan kanssa. Välipaloina oli mukana karkkeja ja valmispasteijoita. Jotain terveellistäkin ruokavalioon onneksi sentään kuului, sillä Nuuksion hyviä mustikka-apajia aloimme hyödyntää jo lapsena.

Kun nötkötti alkoi aikuisuuden kynnyksellä lopulta pursua korvista ulos, aloimme miettiä muita ideoita. Aluksi korvikkeeksi tuli tölkkikana, joka kuului rinkkaruokiini pitkän aikaa. Pussipastan lisäksi lisukkeeksi tuli pikariisi ja valmiit kuivakasvikset. Kun matkat alkoivat pidetä, tarve keventää rinkkaa kasvoi. Pariin kertaan tuli kokeiltua valmiita retkiaterioita retkeily- ja urheilukaupoista. Ne olivat kuitenkin turhan tuhteja ja suolaisia minun makuuni ja kirpaisivat turhan pahasti silloista opiskelijabudjettiani. Kotitekoisen vaellusruoan kehittyminen alkoi, kun sain lahjaksi vaellusruokakirjan, johon tukeuduin ensimmäisellä vaelluksellani. Nykyään valmiita ohjeita tulee käytettyä enää vähän ja oma luovuus näkyy ruokavaliossa aina vain vahvemmin. Kun Eemeli parin ensimmäisen yhteisen reissumme jälkeen totesi, että ’meillä on ollut niin hyvät ruoat, että tästä on suunta varmasti alaspäin’, totesin, että ehkä minusta on vuosien varrella kehittynyt ihan kohtalainen retkikokki.

Vaellusruoan kriteerit

Vaikka vaellusateriamme muistuttavat pitkälti tavallista kotiruokaa, kriteerit eroavat jonkin verran. Alla on lueteltu vaellusruokakriteerimme. Kriteerit 1-3 ovat pakollisia, 4-5 tärkeitä ja 6 melko tärkeä. Kriteeri 7 ei puolestaan ole vaelluksella meille lainkaan tärkeä, vaikka arjessa onkin listan kärjessä.

1. Säilyy rinkassa päiviä pilaantumatta
2. Sisältää riittävästi energiaa
3. Tarvitsee vain yhden kattilan
4. On mahdollisimman kevyttä kantaa
5. Ei vaadi pitkää keittoaikaa
6. Plussaa on, jos ruoka maistuukin joltain
7. Plussaa on myös, jos ruoka ei ole kauhean epäterveellistä

Retkikeitin

Emme ole kokeilleet kovin montaa retkikeitintä, joten tässä emme ole eksperttejä. Tässä jokatapauksessa lista ja lyhyt kuvaus kokemuksistamme.

Trangia: Trangia toimi pitkään pääasiallisena keittimenä, joskin Trangiassa oletuksena tuleva spriipoltin vaihtui jossain vaiheessa kaasupolttimeen. Kaasupolttimen kokeilun jälkeen spriipolttimeen ei ole enää tullut palattua. Varsinkin spriipolttimen liekinsäädön koin hankalaksi ja poltinkin sen kanssa jokuseen kertaan sekä sormeni että päreeni. Kaasupolttimen kanssa liekin vahvuus on huomattavasti helpompi säätää ja lähes pelkästään plussakeleillä vaeltavalle kaasupoltin sopii hienosti. Vasta nollakelien alapuolelle mentäessä pitää ruveta perehtymään muihin vaihtoehtoihin. Trangiassa saa kahden kattilan ja pannun ansiosta kokattua vaikka kolmen ruokalajin illallisen ja sitä on saatavilla eri kokoisina. Runko tarjoaa tukevuutta ja tuulensuojaa. Trangian ainoa huono puoli on liika paino, ja lopulta se jäikin pois matkasta.

Fire-Maple: Tämä Jetboilia vastaava mutta astetta halvempi keitin on ollut mukana ainoastaan yhdellä telttaretkellä. Se on Trangiaa kevyempi, mutta seuraavana listattua keitintä edelleen paljon painavampi. Keitin toimii varmasti hyvin niille, jotka lämmittävät ainoastaan veden. Itse kuitenkin laitamme kattilaan myös ruoan, minkä vuoksi kankainen kuori hankaloittaa tiskausta liikaa.

MSR PocketRocket: PocketRocket on pääasiallinen keittimemme ja listan kirkkaasti kevyin vaihtoehto. Kevyempiäkin todennäköisesti tosin löytyy, mutta tällä hetkellä vaihtaminen ei ole suunnitelmissa. Yllätykseksemme laskennallinen kaasunkulutuksemme (30g/päivä) ei ole PocketRocketilla sen suurempi kuin Trangiallakaan. PocketRocketin isoin ongelma on tuulensuojan puute. Toistaiseksi tämä on saatu ratkaistua pystytämällä keitin kivien ja rinkkojen suojaan ja olemme saaneet kokattua menestyksekkäästi jopa avotunturissa ja Norjan vuoristossa. Toinen ongelma Trangiaan verrattuna on lievä huteruus ja kaatunut keitin voi olla vaarallinen. Tämän olemme huolellisuuden lisäksi ratkaisseet ostamalla kevyen tukijalan kaasupullolle. Kattilana toimii Trangian 1 l kattila ja kantena Prismasta ostettu silikonikansi.

Ruokavalion koostuminen

Yhden päivän vaellusruoka koostuu seuraavista osa-alueista. Varaamme vaelluksen pituudesta riippuen ylimääräistä ruokaa suurinpiirtein yhdeksi päiväksi siltä varalta, että matkan lopetus syystä tai toisesta viivästyy.

• Aamupala
• Lounas
• Päivällinen
• Välipalat
• Satunnaiset herkut ja tee/kaakao

Ateriat

Aterioiden osalta syömme pitkälti samaa ruokaa kuin kotona. Ruokavalio koostuu mm. erilaisista keitoista, risotoista, kastikkeista ja kiusauksista. Ruoan kuivaus laajensi valikoimaa huomattavasti ja olemme huomanneet, että todella montaa kotiruokaa voi kuivata kunhan välttää rasvan käyttöä. Kuitenkin myös ilman kuivaamista saa tehtyä monipuolisia aterioita. Esimerkiksi kasvisten suhteen kuivaus ei välttämättä edes maksa vaivaa, sillä isoista marketeista löytyy valmiita kuivakasviksia. Retkeilykauppojen vaellusaterioiden sijaan myös tavallisten ruokakauppojen huomattavasti halvemmat valmiit kuivaruoat käyvät hyvin vaellusaterioiksi joko sellaisenaan tai tuunattuna. Esimerkiksi energiaa niissä ei välttämättä ole kaikkien tarpeisiin riittävästi. Lisäksi ne kannattaa usein siirtää alkuperäispaketeistä Minigrip-pusseihin, jotka painavat vähemmän ja vievät roskina vähemmän tilaa.

Alla on listaa aineksista, joista saa koostettua haluamaansa retkiruokaa ilman, että tarvitsee kuivata mitään.

• Kuppikeitot (esim. Blå Bland)
• Muut valmiit kuivaruoat (esim. pussipasta, tomaattikeitto, kastikejauheet jne.)
• Kuivat punaiset linssit
• Soijarouhe
• Valmiit kuivakasvikset/keittokasvikset
• Pikariisi (3 min pikariisi on harmi kyllä poistunut valikoimista)
• Pussipottumuusi
• Nuudelit
• Couscous
• Kuivayrtit
• Kuivasipuli
• Parmesanraaste (säilyy hyvin muutaman päivän)
• Tomaattisose (tuubissa myytävä tomaattisose pysyy Minigrip-pussissa)
• (Tölkkikana, -kala tai -tonnikala, jos säilyketölkkien raahaus ei haittaa)

Laitamme valmiit ateriat Minigrip-pusseihin, joita saatetaan kierrättää pariin kertaan. Vaikka niiden kestävyys alkuun epäilytti, pussien hajoamisilta on vältytty. Tosin parin käyttökerran jälkeen pussit alkavat yleensä hapertua niin, että ne pitää heittää pois.

Monet valmistavat ruoat ainoastaan keittämällä veden ja kaatamalla sen ruoan kanssa samaa, kiehuvaa vettä kestävään pussiin. Me emme ole tehneet näin ja esimerkiksi Minigrip-pussien kestävyyttä ei ole tässä mielessä edes testattu. Ruoan laittaminen kattilaan toki aiheuttaa tiskiä, mutta yleensä kattilan saa hyvin puhtaaksi jopa ilman tiskiainetta, kunhan sen tiskaa heti. Pyrimme valmistamaan ruokia, joille riittää kiehautus tai parin minuutin keittäminen. Pääsääntöisesti ruokien valmistus maastossa noudattaa kaikessa yksinkertaisuudessaan alla olevaa kaavaa. Suurin valmistustyö tapahtuukin maaston sijaan kotona.

1. Kiehauta sopiva määrä vettä (veden määrä menee näppituntumalla vaihtelevalla menestyksellä).
2. Lisää ruoka kattilaan ja sekoita.
3. Sulje kaasu tai keitä vaadittava määrä ja sulje sitten.
4. Laita kansi päälle ja anna hautua joitakin minuutteja.
5. Nauti.

Välipalat

Välipaloissa mielikuvitusta on huomattavasti vähemmän kuin ruokien kanssa ja lukuisat reissut on menty välipalapatukoilla, pähkinöillä ja kuivahedelmillä. Yritimme kerran tehdä patukoita itse, mutta sen jälkeen olemme yleensä päätyneet ostamaan ne valmiina, sillä jo aterioiden valmistukseen vierähtää ihan riittävästi aikaa. Kuljin ensimmäiset reissuni tavallisten pähkinöiden ja itse kuivattujen hedelmien voimin. Kun Eemeli omalla välipala-vastuuvuorollaan ostikin suolapähkinöitä ja valmiita, sokeroituja kuivahedelmiä huomasin, että aiemmilla reissuilla vaivannut pieni nälkä poistui. Tässä asiassa olemme siis heittäneet terveellisyyden taivaan tuuliin ja ostaneet niitä välipaloja, joissa on enemmän energiaa mahdollisimman pienessä painossa.

Yleensä meillä on yhdelle päivälle yksi välipalapatukka ja pieni Minigrip-pussillinen pähkinä-hedelmäsekoitusta, jota täytetään aina aamuisin isommasta pussista. Lisäksi meillä on ollut usein mukana pussillinen sipsiä koko reissulle, sillä niissä on paljon energiaa pienessä painossa. Myös salmiakkia on usein yksi pussi mukana ylimääräisestä painosta huolimatta. Marja-aikaan hyödynnämme luontoäidin antimia ja kuljetamme mukana kiisselitarpeita.

Ruoan kuivaaminen

Ruoan kuivaaminen onnistuu tarvittaessa ilman rahallista investointia (sähkölaskua lukuunottamatta) ja todella montaa ruoka-ainesta voi kuivata. Ennallistuminen maastossa tosin vaihtelee ja jotkin ruoat eivät ennallistu ihan entisenlaisiksi. Myöskin säilyvyys kuivauksen jälkeen vaihtelee. Jos haluaa kuivaamiseen, säilytykseen ja ennallistamiseen tarkempaa ohjetta, esimekiksi Kuivaa ruokaa -kirja (Eric Tornblad) on kannattava hankinta. Myös Martoilta löytyy paljon ohjeita ja kuivurien mukana saattaa tulla ohje yleisimpien ruoka-aineiden kuivaukseen. Ainakin meillä kuivaamiseen on mennyt yleensä virallisia ohjeita kauemmin, mihin voi vaikuttaa mm. asunnon kosteus ja ruoan määrä.

Kuivaus onnistuu tarvittaessa tavallisessa uunissa, mutta kuivuri nopeuttaa hommaa. Tasalämpöuunia käytettäessä luukku kannattaa jättää raolleen, mutta kiertoilmauunissa tämä ei ole tarpeen. Itsellämme on käytössä Lidlin kuivuri, joka ei todellakaan ole sieltä kalleimmasta päästä. Sienten ja kasvisten kuivaus onnistuu myös huoneen lämmössä, esim. jääkaapin päällä. Kuivaamiseen kannattaa varata aikaa. Esimerkiksi Karhunkierroksen viiden päivän ruokia tehdessä kuivuri ja uuni puhisivat yötä päivää lähes viikon.

Kuivatessa kannattaa huomioida, että raaka ruoka on kuivauksen jälkeenkin raakaa. Siksi esimerkiksi juurekset kannattaa esikypsyttää jos haluaa minimoida kaasun kulutuksen maastossa. Jauhelihan kanssa kannattaa käyttää vähärasvaista versiota ja paistaminen tehdä ilman rasvaa. Ylimääräinen neste kannattaa paistaa tai imeyttää pois ennen kuivausta. Kuivatessa ruoka levitetään mahdollisimman ohueksi kerrokseksi. Mitä tulee kuivaruoan säilytykseen, kuivattua lihaa ja juustoa säilytämme jääkaapissa ja muita huoneen lämmössä. Lihat ja juustot syömme saman vaelluskauden aikana, mutta kasvikset ja sienet säilyvät vuosia.

Alla on taulukoitu ruoka-aineet, joita olemme kokeilleet kuivata, oli kokeilu onnistunut tai ei.

Ruoka-aine	Kuivaus	Kommetteja
Ruskistettu jauheliha	60-70 astetta, yön yli*	Ruskista ilman rasvaa Jää tavallista kovemmaksi ennallistuttuaan
Pakastesei	60-70 astetta, yön yli	Ennallistui hyvin
Kanan fileesuikale	60-70 astetta, 6-8 h	Ruskista ilman rasvaa Jää tavallista kovemmaksi ennallistuttuaan
Omena (0,5 cm viipale)	50 astetta, 8-12 h	Hyvää puurossa ja välipaloina
Banaani (0,5 cm viipale)	50 astetta, 8-12 h	Hyvää puurossa ja välipaloina
Ananas (0,5 cm viipale)	50 astetta, 8-12 h	Hyvää puurossa ja välipaloina
Peruna (1-2 cm3 pala)	50 astetta, yön yli	Jää hivenen kovaksi ennallistaessa
Peruna-sipulisekoitus	50 astetta, n. 1 vrk	Jää hivenen kovaksi ennallistaessa
Porkkanaraaste	Huoneen lämpö**, 1-3 vrk	Ennallistuu hyvin
Silputtu purjo	Huoneen lämpö, 1-3 vrk	Ennallistuu hyvin
Juustoraaste	50 astetta, yön yli	Kökkööntyi ennallistaessa pahasti
Sinihomejuusto	50 astetta, yön yli	Ei kannata säilyttää pitkään Jää rasvaiseksi
Hernekeitto	50 astetta, 1,5 vrk	Ennallistuu hyvin
Suppilovahvero/mustatorvisieni	45 astetta, yön yli Huoneen lämpö, 1-2 vrk	Ennallistuu hyvin
Tomaattisose	50 astetta, yön yli	Ennallistuu hyvin
Tuorejuusto	50 astetta, yön yli	Ei toimi levitteenä, mutta hyvä ruoassa
Kananmuna	50 astetta, yön yli	Kökkööntyi ennallistaessa pahasti
Kidneypapu/kikherne	50 astetta yön yli	Riko ensin rakenne esim. haarukalla Ennallistuu hyvin

Energiamäärä ja ruoan paino

Ruokamme on yleensä painanut vajaat 0,5 kg/naama/päivä, mikä on normaalia 0,7-0,8 kg ohjeistusta vähemmän. Mitä tulee ruoan energiamäärään, emme ole parhaita neuvonantajia. Olemme aina pyrkineet syömään hivenen enemmän kuin kotona tekemällä aavistuksen verran isompia annoksia ja energiarikkaampia välipaloja. Kun ensimmäistä kertaa laskimme annosten kalorimääriä tätä blogia varten, saimme kuitenkin yllätykseksemme paljon matalammat arvot kuin monet suositukset antavat ja kaikissa vaellusaterioissamme on alle 500 kcal. Nälkä ei kuitenkaan ole vaivannut, joten alle viikon reissuissa menemme samoilla määrillä jatkossakin. Energiantarve on kovin yksilöllistä.

Jatkossa

Julkaisemme jatkossa joitakin hyväksi todettuja reseptejä. Emme todellakaan ole minkäänlaisia huippukokkeja, joten liikaa ei kannata odottaa, mutta lähes poikkeuksetta ruoka on uponnut hienosti. Annamme jokaisen yhteydessä tarkemmat kuivausohjeet, mikäli ruokaa tarvitsee kuivata. Karkeat arviot kalorimääristä pyritään myös antamaan, jotta enemmän energiaa tarvitsevat voivat lisätä annoskokoaan. Mitä tulee ruokien valmistukseen maastossa, emme ole ikävä kyllä koskaan mitanneet liotukseen käytettävän veden määrää ja sen suhteen on aina menty näppituntumalla vaihtelevalla menestyksellä. Mikäli tulevilla reissuilla mittaamme veden määrää, päivittelemme niitä myöhemmin. Alla maistiaisena jauhelihabolognesen ohje, josta kiitos Matthew Posalle YouTubessa.

Jauhelihabolognese

Useita annoksia, 60 g/annos, 400–500 kcal/annos

Ainesosat

• 2 prk tomaattimurskaa
• 1–2 paprikaa
• 400 g 10 % jauhelihaa
• 400 g spagettia
• 1 rasia herkkusieniä
• 1 sipuli
• 2–3 kynttä valkosipulia
• mausteita oman maun mukaan

Kotona

1. Keitä spagetti ohjeen mukaan.
2. Pilko kasvikset pieniksi (max 1 cm3) paloiksi.
3. Ruskista jauheliha ilman rasvaa ja hajota mahdollisimman pieneksi.
4. Laita isoon kattilaan sipuli, tomaattimurskat ja kasvikset ja keitä, kunnes kasvikset pehmenevät.
5. Mausta mielesi mukaan.
6. Lisää jauheliha.
7. Sekoita kastike ja spagetti isossa astiassa.
8. Jäähdytä ruoka nopeasti ja anna kastikkeen imeytyä spagettiin esim. yön yli. Tämä helpottaa merkittävästi kuivausta.
9. Levitä ruoka kuivuriin tai uunipellille mahdollisimman ohueksi (max 1 cm) kerrokseksi. Tämä ei mahdu yhdelle pellille tai pieneen kuivuriin yhdellä kertaa vaan voit joutua kuivaamaan parissa erässä.
10. Kuivaa 60-70 asteessa kunnes ruoka on murenevaista, eikä tunnu lainkaan kostealta. Aikaa menee yleensä reilut puoli vuorokautta. Jos käytät tasalämpöuunia, jätä luukku vähän raolleen.
11. Annostele. Annoksia tulee ruokailijasta riippuen 4-6.
12. Säilytä kuivauksen jälkeen jääkaapissa (käyttö saman vaelluskauden aikana) tai pakkasessa (käyttö myöhemmin).

Maastossa

1. Kiehauta vettä sopiva määrä.
2. Lisää bolognese kiehuvaan veteen ja sekoita kunnolla. Ruokaa ei tarvitse keittää sen enempää.
3. Anna hautua kuumassa vedessä kannen alla, kunnes ruoka on valmista (= joitakin minuutteja).